Oppimaan oppiminen ja muita trendejä
Useimmat tulevaisuusselvitykset povaavat maailman muuttuvan yhä nopeammin. Erityisesti työelämään ja siihen valmentavaan koulutukseen kohdistuu ennennäkemättömiä muutosvoimia teknologisen kehityksen myötä.
Millaiseen tulevaisuuteen Aalto-yliopisto valmistautuu tulevassa strategiassaan? Millaiset trendit vaikuttavat oppimiseen ja tutkimukseen, ja toisaalta nykyisiin sekä tuleviin aaltolaisiin?
Vuonna 2019 toden teolla käynnistyvän strategiavalmistelun tueksi otettiin mukaan opiskelijat. Johtamisen professori Nina Granqvistin ohjaama opiskelijaryhmä määritteli erilaisten julkaisujen ja asiantuntijahaastatteluiden perusteella viisi keskeistä Aallon tulevaisuuteen vaikuttavaa trendiä.
”Megatrendit tuovat muutoksia yliopistojen toimintatapaan joko suoraan tai välillisesti. Esimerkiksi automatisaatio kasvattaa tarvetta työvoiman uudelleen kouluttamiselle. Se puolestaan luo kysyntää ketterämmille opinnoille ja lisää kilpailua koulutussektorilla”, sanoo Kauppakorkeakoulussa opiskeleva Joona Orpana.
Pehmeät taidot korostuvat
Elinikäisen oppimisen tarve on trendi, joka muuttaa paitsi koulutussektoria, myös ihmisten elämää monin tavoin. Keskustelu painottuu usein teknisten taitojen hallintaan, mutta työryhmän tekemissä haastatteluissa nousi esiin niin sanottujen pehmeiden taitojen, kuten luovuuden, kasvava merkitys.
”Teknologia kehittyy jatkuvasti, eivätkä vastahankitut tekniset taidot takaa osaamista kuin lyhyeksi aikaa. Siksi korostuu kyky oppia uutta, ymmärtää itseä ja muita sekä tavoitella omien arvojen mukaista muutosta. Kestävä osaaminen syntyy yhdistelemällä oppimiseen kovia ja pehmeitä taitoja”, Orpana sanoo.
Sekä opiskelijat että Granqvist kuitenkin muistuttavat, että tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Megatrendit ovat abstrakteja, monimutkaisia kokonaisuuksia, ja myös niiden yhteisvaikutuksia on haastavaa ennakoida.
”Strategiatyössä on tärkeää pohtia yliopiston visiota sekä suunnitelmia sen tavoittamiseksi – mutta suunnitelmien tulee mukautua jatkuvasti. Tulevaisuuden arviointi on jatkuvaa työtä päivittäisen kehittämisen ohella”, Granqvist sanoo.
Yhteisö mukaan
Opiskelijoiden tekemää työtä hyödynnetään jatkossa strategiatyöpajoissa ja yhteisökeskusteluissa. Yhteisön osallistuminen on kehitysjohtaja Sirkku LinnanmukaanAallon strategiatyössä keskeistä.
”Haluamme tehdä prosessista mahdollisimman avoimen ja läpinäkyvän, sellaisen, johon on helppo lähteä mukaan”, Linna sanoo.
”Emme valmistaudu vain sopeutumaan maailman muutoksiin, vaan tekemään tulevaisuudesta sellaisen, kuin toivomme sen olevan. Aalto on avainasemassa esimerkiksi teknologisten läpimurtojen kehittämisessä – rakentamassa sitä, miten teknologia todellisuuttamme muokkaa.”
...
Kuva: Aallon eri aloja edustava opiskelijaryhmä sukelsi megatrendien maailmaan. Mukana olivat Jacqueline German, Joona Orpana, Viktorija Piaulokaite ja Andreas Gratz.
Viisi Aallon toimintaympäristöön vaikuttavaa megatrendiä
1. Kasvavat odotukset teknologisia mullistuksia kohtaan
Teknologisen muutoksen vauhti on nyt ennennäkemätön. Valtavien datamassojen hyödyntäminen, tekoäly ja kvanttitietokoneet muokkaavat todellisuutta perinpohjaisesti. Elämä pyörii tavalla tai toisella teknologisten mullistusten ympärillä.
”Tulevaisuuden aaltolaiset voisivat hyödyntää henkilökohtaista tekoälyä opinnoissaan, työssään ja jokapäiväisessä elämässään. Sen avulla voitaisiin antaa esimerkiksi räätälöityä opetusta.”
2. Tiivistyvä yhteistyö yritysten ja yliopistojen välillä
Koulutuskenttä on murroksessa. Jatkuvan kouluttautumisen tarve kasvaa, ja toisaalta digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia muuttuville markkinoille. Kasvava koulutuskysyntä tuo kentälle uusia toimijoita, jotka haastavat yliopistojen perinteisen roolin.
Yliopistojen on luotava entistä vahvemmat suhteet elinkeinoelämään varmistaakseen koulutuksensa ajanmukaisuuden ja turvatakseen rahoituksensa. Jatkossa koulutus ja tutkimus ovat entistä enemmän erilaisten toimijoiden yhteistyötä.
”Yliopistojen ja yritysten välille syntyvissä ekosysteemeissä voitaisiin jakaa resursseja entistä monipuolisemmin. Yrityksillä voisi olla pääsy Aallon kursseille ja tutkimusdataan, ja vastineeksi yritysten henkilöstö lahjoittaisi yliopistolle aikaansa mentoroimalla ja luennoimalla.”
3. Välttämättömät ympäristöteot
Niin kansalaisilta, yrityksiltä kuin valtioiltakin vaaditaan yhä suurempaa vastuuta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tarvitaan perustavanlaatuisia yhteiskunnallisia muutoksia, jotka muokkaavat maailmantaloutta ohjaavia valtarakenteita ja kannustavat innovoimaan ympäristön ehdoilla.
”Aallolla on mahdollisuus nousta maailmanmaineeseen kestävien ratkaisujen ja hyvinvoinnin edistäjänä. Tutkimustoiminta keskittyy jo nyt monille ympäristön kannalta keskeisille aloille, kuten kiertotalouteen sekä vaihtoehtoisiin energia- ja materiaaliratkaisuihin.”
4. Muuttuvat voimasuhteet
Monikansallisten yhtiöiden vaikutus poliittisiin päätöksiin kasvaa, toisaalta ihmisten kiinnostus perinteiseen osallistumiseen vähenee. Samaan aikaan eriarvoistuminen lisääntyy. Demokraattiset instituutiot ovat haastavassa tilanteessa. Tarvitaan uudenlaisia tapoja vaikuttaa myös globaalisti.
”Maailmanlaajuisia haasteita voitaisiin ratkoa uudenlaisilla poliittisilla areenoilla, joiden päätöksentekoa eivät sanele valtiot. Esimerkiksi Aallon yrittäjyysekosysteemi voisi toimia sellaisena.”
5. Pidentyvän elämän merkityksellisyys
Teknologisen kehityksen tuomat muutokset ja toisaalta eliniän pidentyminen tarkoittavat jatkuvaa tarvetta oppia uutta ja päivittää tietoja. Ihmisen roolit ja työtehtävät vaihtuvat entistä useammin, ja koulutus voi osaltaan tarjota elämälle tarkoitusta ja merkityksellisyyttä.
”Esimerkiksi monitieteisten kurssien, pehmeiden taitojen osaamisen ja työn mukaan joustavien opintojen kysyntä kasvaa. Tällöin alumnit hakeutuvat takaisin yliopiston piiriin useasti elämänsä aikana, ja heidän osaamistaan voi hyödyntää tiiviimmin, esimerkiksi mentoroinnissa.”
Teksti: Laura Siira
Kuva ja videot: Anna Berg
- Julkaistu:
- Päivitetty: